Hyvä tulee yhdessä tekemällä – myös uudistuviin vastuullisuusvaatimuksiin valmistautumisessa

PeeÄssän tämän syksyinen Tiältä päin -ilta kokosi yhteen ison joukon paikallisia tavarantoimittajia ja lähituottajia verkostoitumaan sekä kuulemaan ajankohtaista asiaa muun muassa PeeÄssän halusta toimia paikallisille yrityksille kasvua takaavana kumppanina sekä kiristyvästä lainsäädännöstä vastuullisuuden saralla. Illan teemana oli yhteistyö.

– Tämä on meille tärkeä tapahtuma, sillä kuulumme kaikki samaan heimoon. Viime vuonna ostimme sadalla miljoonalla eurolla Pohjois-Savossa toimivilta yrityksiltä erilaisia tuotteita ja palveluja. Tiältä päin -kumppaneillemme tarjoamme myyntikanavan, ja avaamme myös laajempia väyliä S-ryhmän valtakunnallisiin valikoimiin. Kun me kaikki hyödymme PeeÄssän ekosysteemistä, mennään oikeaan suuntaan, toimitusjohtaja Mikko Junttila linjasi Tiältä päin -illan avauspuheessaan.

Hän korosti pitkäjänteistä yhteistyötä, joka rakentuu kestävälle pohjalle.  

– Me PeeÄssässä haluamme pitää maakuntamme elinvoimaisena ja kehittää yhdessä tekemistämme niin, että meillä kaikilla on hyvä elää ja yrittää. Olemme yhdessä vahvoja. Yhteistyö on yhteistä työtä, jolla päästään tavoitteisiin.

 Puheenvuoronsa Mikko huipensi lukemalla kirjoittamansa arvotarinan PeeÄssän Tiältä päin -lähitoimittajille.

– Teidän työnne näkyy asiakkaalle tuotteena hyllyssä, mutta sen taakse kätkeytyy paljon enemmän. Teillä on aikaisia aamuja, pitkiä päiviä, rohkeita päätöksiä ja ylpeyttä omasta työstä. On osaamista, joka on syntynyt täällä, ja siirtynyt usein sukupolvelta toiselle. On halua yrittää, työllistää ja rakentaa elinvoimaa omaan maakuntaamme. Teidän ansiostanne asiakkaamme voivat valita tuotteen, jolla on paikallinen tekijä, kasvot ja tarina. Samalla jokainen valinta jättää hyvää tänne, savolaisille ihmisille, perheille, yhteisöille. Te toteutatte arvojamme tunteella, ylpeästi, toimeliaasti ja yhdessä. Teette kanssamme Savosta paremman paikan elää. Siksi tämä arvotarina kuuluu kaikille Tiältä päin -lähitoimittajille. Kiitos luottamuksesta, sitkeydestä ja yhteistyöstä. Olemme ylpeitä saadessamme tarjota tuotteitanne asiakkaillemme, PeeÄssän toimitusjohtaja kiitti.

PeeÄssän Tiältä päin -illasta on muodostunut perinne, jota pohjoissavolaiset lähituottajat ja PeeÄssän alueelliset tavarantoimittajat osaavat jo odottaa kesän kääntyessä kohti syksyä. Tällä kertaa mukaan oli ilmoittautunut useita kymmeniä yrittäjiä, joiden tuotteita on PeeÄssässä myynnissä.

PeeÄssä pilotoi vastuullisen rekrytoinnin itsearviointia yhdessä lähitoimittajiensa kanssa

Yhteistyön lippua liehutti myös ajankohtaisia vastuullisuusasioita avannut Marja Aho SOK:lta.

– Eletään tässä päivässä, mutta meidän pitää myös katsoa, mihin maailma on menossa. Meidän intressimme on kasvaa yhdessä, ja se kannattaa tehdä kestävällä tavalla, hän muistutti.  

PeeÄssä on ensimmäisenä  alueosuuskauppana käynnistämässä vuoden kestävää pilottia, jonka tarkoituksena on yhdessä lähitoimittajien kanssa kehittää vastuulliseen rekrytointiin liittyvää itsearviointia.

– Ymmärrämme, että jokainen yritys on omassa vaiheessaan vastuullisuustyössä. Joillekin nämä pilotissa käsiteltävät asiat ovat hyvinkin tuttuja, toisille taas ne tuovat uusia näkökulmia. Sparrataan yhdessä, mitä vastuullinen työnantajuus tarkoittaa.

Taustalla on vastuullisuuslainsäädäntö, joka tähtää selkeämpiin pelisääntöihin, parempaan ennakoitavuuteen ja kestäviin liiketoimintamalleihin.

– Siitä työstä, jota monet yritykset ovat tehneet vapaaehtoisuuden pohjalta, sitoutuen kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja ympäristöä, tulee nyt lakisääteistä. Meidän pitää pystyä dokumentoimaan tekemistämme ja kyetä todentamaan sitä tarvittaessa. Kuulostaa byrokraattiselta, mutta ennen kaikkea tarkoituksena on tehdä läpinäkyvämmäksi arkista toimintaamme.

Riittävä huolellisuus tarkoittaa riskien tunnistamista

 Peruslähtökohta on se, että kaiken kokoisten yritysten on sitouduttava ottamaan huomioon ihmiset ja ympäristö.

– Toiminnassa, toimitusketjuissa ja liiketoimintasuhteissa on tunnistettava ja arvioitava mahdolliset haitalliset vaikutukset ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Jos tunnistetaan potentiaalisia riskin paikkoja, on mietittävä, mitä voimme tehdä eri tavalla, jotta riskit voidaan ennaltaehkäistä. Mitä tahansa voi tapahtua, mutta riittävän huolellisia olemme olleet, jos riskejä on etukäteen mietitty ja pyritty pysäyttämään, ehkäisemään tai lieventämään.

Sesonkityövoiman rekrytointi on yksi arvoketjuun liittyvä selkeä riski.

– Minkälaista työvoimaa tarvitaan, mistä sitä saadaan ja minkälaisia kanavia rekrytoinnissa käytetään. Voimme hyvin konkreettisella mallilla lähteä tsekkaamaan, mitä teidän pitää ottaa huomioon sesonkityövoiman rekrytoinnissa ja työsuhteen aikana niin, että olette toimineet riittävän huolellisesti. On tärkeää, että meillä on yhteinen ymmärrys siitä, mitä vastuullinen rekrytointi tarkoittaa.

Marja Aho korosti, että itsearviointityökalun kehittämisessä hyvä tulee yhdessä tekemällä. Pyrkimyksenä on löytää suhteellisen keveä toimintamalli, joka ei kuormita ketään tai mitään osapuolta liikaa. Vastuullisten toimintatapojen toteutumista voidaan seurata sertifiointien ja auditointien lisäksi itsearvioinnilla, joka sopii pienille ja keskikokoisille yrityksille parhaiten. Puutarhatuotannon toimijoiden keskuudessa laajasti käytössä olevaan Kotimaiset Kasvikset ry:n laatutarhakriteeristöön pyritään sisällyttämään syksyllä tehtävässä päivityksessä rekrytoinnin vaatimuksia. Kriteeristön mukaisesti toimimalla toteutetaan riittävää huolellisuutta.

SOK:n ja PeeÄssän asiantuntijoiden lisäksi vastuullisuuskriteerien täyttämisessä apua saa esimerkiksi Itä-Suomessa vuosina 2026–2028 toteuttavasta maksuttomasta VILKE-koulutuksesta (Viljele kestävästi ja vastuullisesti), joka vahvistaa alkutuottajien ja jatkojalostajien osaamista kiristyvän lainsäädännön ja kaupan vastuullisuusvaatimusten täyttämisessä.

– Kukaan ei voi yksin muuttaa maailmaa, mutta pieniä askelia yhdessä ottamalla saamme isoja juttuja aikaiseksi, Marja Aho kannusti. 

Omasta PeeÄssä-yhteistyöstään kertoi kaksi kalamiestä, Kala-Lapista Vesa Lappi ja Tahkon Kalapojista Jussi Torvinen.
– En keksi, miten voisi homma paremmin toimia. Vuonna 2014 saatiin ensimmäiset tuotteet PeeÄssän kauppoihin, ja ravintolat tulivat mukaan vähän myöhemmin. PeeÄssä on ollut meille ponnahduslauta valtakunnalliseksi toimijaksi. Uusia tuotteita on PeeÄssän kanssa yhdessä kehitetty ja testattu, ennen kuin ne on laitettu valtakunnan markkinoille, Vesa Lappi kuvaili.
– PeeÄssä on ollut meille mahdollistaja. En olisi ikipäivänä uskaltanut lähteä tekemään isoja investointeja tuotantolaitokseen, jos ei olisi ollut PeeÄssää kaverina. Yhteistyö lähti liikkeelle siitä, kun kävin Siilinjärven S-marketissa kysymässä, olisivatko kiinnostuneita ottamaan järvikalaa myyntiin. Kauppojen lisäksi meiltä menee kalaa PeeÄssän ravintoloihin, tänä kesänä jigillä 12 000 kiloa kuhaa Pohjois-Savon vesistä nostanut Juha Torvinen jatkoi.
Risto Jouslahti Enonkoskelta on kasvattanut Heinäveden S-marketin asiakkaille kesän aikana muun muassa perunaa, mansikkaa, hernettä, kesäsipulia ja avomaankurkkua. Myymälällä ei ole aiemmin ollut paikallista vihannesten toimittajaa, joten asiakkaat ovat ottaneet uuden tulokkaan innolla vastaan.
– Ensimmäinen kesä PeeÄssän kanssa on nyt takana, eikä ole mitään moittimista. Heinäveden S-market yllätti todella positiivisesti, sillä se vetänyt tavaraa merkittävästi odotuksia enemmän.
Jouslahden tila on tehnyt jo aiemmin yhteistyötä Osuuskauppa Suur-Savon kanssa.
– Olin usein miettinyt, miten pääsisi toisenkin osuuskaupan kumppaniksi. Otin yhteyttä PeeÄssään ja siitä se lähti. Meillä oli jo valmiina käytössä S-ryhmän sähköinen tilausjärjestelmä ja käytännöt olivat muutenkin tuttuja, mikä helpotti aloitusta, Risto Jouslahti kertoi.
Scroll to Top