PeeÄssä on tehnyt pitkäjänteistä työtä matkalla kohti oman toiminnan sataprosenttista päästöttömyyttä. PeeÄssän hiilijalanjälki on pienentynyt vuoden 2015 lähtötasosta 98,2 prosenttia. Ilmastopäästöjen nykymäärä vastaa enää 36 suomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä.
PeeÄssällä on omistuksessaan reilut 60 kiinteistöä eri puolilla toimialuetta. Niiden yhteen laskettu bruttoala on noin 230 000 neliömetriä eli 23 hehtaaria. Kaupoissa, liikennemyymälöissä, hotelleissa ja ravintoloissa on valtava määrä lämmitettävää ja jäähdytettävää tilaa, kilometritolkulla kylmä- ja pakastekalusteita ja tuhansittain valaisimia. Vuonna 2025 asiakasomistajien palvelujen tuottamiseen kului sähköä 45 259 ja lämpöä 16 382 megawattitunnin edestä. Vaikka neliömäärä kasvoi, PeeÄssän kokonaisenergian kulutus väheni 1,7 prosenttia.
Suuresta energian tarpeesta huolimatta PeeÄssän kiinteistöt ovat tätä nykyä hyvin lähellä sataprosenttista päästöttömyyttä. Omasta toiminnasta syntyviä ilmastopäästöjä on seurattu vuodesta 2015 lähtien. Kuluneen reilun kymmenen vuoden aikana määrä on pienentyneet 98,2 prosenttia. Mittauksen alussa päästöt olivat yli 15 200 tn CO²e, luku puolittui kuluvan vuosikymmenen alkuun mennessä ja viime vuonna tehtiin raju pudotus 277 tonniin. Luku on S-ryhmän osuuskauppojen toiseksi pienin. Se vastaa vain 36 suomalaisen keskimääräistä 7 700 kilon vuosittaista hiilijalanjälkeä.
PeeÄssän hiilijalanjälki kuluvalla vuosikymmenellä:
- 2021 7 950 tn CO²e
- 2022 3 160 tn CO²e
- 2023 3 174 tn CO²e
- 2024 2 727 tn CO²e
- 2025 277 tn CO²e
(CO²e = hiilidioksidiekvivalentti, kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen.)
32 nollapäätöistä myymälää
Energiatehokkuuden parantaminen ja nollapäästöisyys ovat olleet PeeÄssän toimipaikkojen uudistuksissa ja rakentamisessa keskeisiä lähtökohtia. Kuluvan vuoden aikana tai viimeistään ensi vuonna päästään siirtymään ympäristölle haitattomaan kylmäntuotantoon kaikissa kaupan kiinteistöissä.
– Meillä on tällä hetkellä 32 täysin nollapäästöistä myymälää. Hiilijalanjälkeä kertyy vielä muutamien toimipaikkojen vanhoista kylmälaitteista, mutta niidenkin osalta muutossuunnitelmat ovat valmiina ja toteutus työlistalla. Yksinomaan tänä vuonna toteutetaan seitsemän kylmäjärjestelmäuudistusta. Muun muassa S-market Heinäveden pian valmistuva uudistus tekee myymälästä päästöttömän, kiinteistöpäällikkö Tomi Vierimaa kuvailee.
Kilometreittäin maalämpökaivoja
Kohti nollarajaa on menty myös muiden energiaratkaisujen avulla. Esimerkiksi kylmäjärjestelmistä syntyvää lauhde-energiaa sekä maaperään varastoitunutta maalämpöä hyödynnetään yhä tehokkaammin kiinteistöjen lämmittämisessä ja jäähdyttämisessä maalämpökaivojen avulla. Pohjois-Savon kallioperään on porattu osuuskaupan tonteille yhteensä 33 maalämpökaivoa, joiden yhteenlaskettu syvyys on useita kilometrejä.
Iisalmen Prisma alkaa tuottaa kaukolämpöä
Hiilidioksidipäästöttömyydessä yksi keskeinen tekijä on myös paikallisilta energiayhtiöiltä ostettavan, lauhde- ja maalämmön rinnalla toimivan kaukolämmön lähteenä käytettävät energiamuodot.
PeeÄssä on jo jonkin aikaa edellyttänyt kaukolämmön toimittajilta ulkopuolisen ja riippumattoman tahon myöntämää sertifikaattia uusiutuvista energiapolttoaineista. PeeÄssä ostaa Savon Voimalta ainoastaan energiaviraston alkuperätakuulla varmennettua lämpöä, joka tuotetaan metsähakkeilla ja metsäteollisuuden sivutuotteilla.
– Kaukolämpö ei ole enää ollenkaan sellainen mörkö kuin vielä muutama vuosi takaperin. Parhaimmassa tapauksessa systeemi toimii kaksisuuntaisesti. Meillä on parhaillaan rakenteilla Iisalmen Prismaan järjestelmä, jossa ostamme Savon Voimalta vihreää kaukolämpöä normaaliin tapaan, mutta ajoittain voimme myös ohjata meidän tuottamaa ylimääräistä lämpöä verkkoon. Tässä vaiheessa en osaa tarkkaan ennakoida, kuinka merkittävä kaukolämmöntuottaja PeeÄssästä tulee Iisalmessa, mutta tuntuvasta määrästä on todennäköisesti kyse, Tomi Vierimaa arvioi.
Aurinkopaneeleilla viiden S-marketin sähkön tarve
PeeÄssän toimipaikoihin saadaan omalla tuotannolla myös sähköenergiaa. Sähkön omavaraisuuden ensimmäiset askeleet otettiin vuosina 2018–2019, jolloin rakennettiin aurinkovoimalat Pitkälahteen ABC:n, S-marketin ja Prisma Raudan kiinteistön sekä Prisma Kuopion katolle. Sen jälkeen aurinkovoimaloiden määrä on lisääntynyt ja tuotto kasvanut liki kuusinkertaiseksi. Viime vuonna sähköä auringosta saatiin hieman yli 1 900 megawattituntia, mikä oli lähes viiden keskikokoisen S-marketin vuosikulutusta vastaava määrä.
PeeÄssälle sähköä tuottaa tällä hetkellä 30 aurinkovoimalaa, joissa on yhteensä 7 299 aurinkopaneelia. Niiden kokonaisteho on 2,7 MWp:tä. Tänä vuonna oma uusiutuvan energian tuotanto lisääntyy kolmen aurinkovoimalan verran.
Aurinkoisena kevät- ja kesäpäivänä toimipaikan energiankulutus voidaan kattaa täysin omalla aurinkovoimalla, ja pilvipoutaisella säälläkin aurinkosähköä kertyy noin 25 prosenttia kiinteistön kokonaiskulutuksesta. Aurinkosähköllä katetaan keskimäärin 15 prosenttia toimipaikan vuosikulutuksesta, maaliskuun ja elokuun välisenä aikana jopa 50 prosenttia.
PeeÄssän ostettu sähkö on peräisin S-ryhmän omasta tuulivoimasta. S-ryhmällä on kaikkiaan 75 tuulivoimalaa, jotka sijaitsevat Luvialla, Siikaisissa, Raahessa ja Simossa.
Jatkuvan parantamista periaatteella
Tomi Vierimaa muistuttaa, että ympäristön huomioivat energiaratkaisut ovat järkeviä myös taloudellisesti.
– Ensi alkuun energiatehokuutta parantavia valintoja ja linjauksia lähdimme tekemään taloudellisesta näkökulmasta, mutta vuosien mittaan vastuullisuus ja ympäristöarvot ovat alkaneet painaa vaakakupissa yhä enemmän.
Tomi muistuttaa, että ekologisuuden vaaliminen edellyttää jatkuvaa parantamista paitsi investointien, myös järjestelmien optimoinnin ja mittaroinnin parantamisen muodossa.
– Luovutaan vanhoista, elinkaarensa päässä olevista kiinteistöistä ja rakennetaan uusia, joihin tuodaan uutta tekniikkaa ja innovaatioita. Myös olemassa olevaa korjaamalla saadaan hyviä tuloksia. Viime vuonna esimerkiksi Original Sokos Hotel Koljonvirran maalämpölaitteiston kunnostaminen vähensi merkittävästi hotellin energian kulutusta.
