Pielavedellä käynnistettiin viime talvena maamme ensimmäinen luonnonarvokaupan markkinaehtoinen hanke. Luonnon monimuotoisuutta turvataan yli 12 hehtaarin kokoisen suoalueen ennallistamisella, jonka rahoittaa S-ryhmä. Osuuskauppa PeeÄssä on mukana edelläkävijäpilotissa, jolla haetaan yrityksille tapoja lähteä mukaan luontokadon hillitsemiseen.
Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Petri Manninen ja Kristiina Tammitie
Pielaveden keskustasta vajaat parikymmentä kilometriä pohjoiseen, puunuittoa varten rakennetun Vestonkanavan sekä Paskorannanjoen rajoittamalla metsäalueella oli vielä 1960-luvulla luonnontilainen avosuo. Sitten paikka ojitettiin, tarkoituksena saada puusto kukoistamaan ja metsä tuottamaan paremmin. Avosuo muuttui rämeeksi, mutta maapohja oli niin karua, ettei honkien huminaa koskaan kuultu. Puuston kasvu jäi varsin heikoksi ja taloudellinen merkitys vähäiseksi. Kitukasvuisella männiköllä ei ollut myöskään ilmastovaikutusten kannalta suurempaa merkitystä.
Viime talvena 12,4 hehtaarin kokoisella alueella käynnistyi pilottihanke, jossa suo palautetaan kohti luonnontilaa, mahdollisimman samanlaiseksi, mitä se oli 60 vuotta sitten ennen ojittamista.
– Puusto on poistettu ja ojat tukittu tiukkaan pakkautuvalla tummalla turpeella. Noin 50 metrin välein tehdyt pintavallit levittävät vettä saroille. Alue pyritään vettämään eli kastelemaan mahdollisimman kauttaaltaan, maan omistavan Finsilvan metsä- ja ympäristöpäällikkö Markus Nissinen kuvailee.
Ennallistuminen voi kestää 30 vuotta
Suomessa on kaikkiaan noin miljoona hehtaaria 1960- ja 1970-luvuilla ojitettuja soita, jotka ovat liian karuja tuottaakseen metsänomistajille taloudellista hyötyä. Näiden alueiden ennallistaminen on luontoteko, joka parantaa vesien tilaa ja luonnon monimuotoisuutta.
Pielaveden kohteessa puusto ehdittiin viime talvena poistaa ennen roudan nopeaa sulamista. Kaivutyöt saatiin runsaista sateista huolimatta tehtyä kesällä lintujen pesimäajan päättymisen jälkeen. Jatkossa alueella ei enää koneita nähdä, sillä se rajataan pysyvästi metsätaloustoimien ulkopuolelle. Pikkuhiljaa ojituksen muokkaama luonto alkaa palautua entiselleen, kun suokasvit ja -eläimet löytävät paikan uudelleen. Avosuo myös pidättää ravinne- ja kiintoainesvalumia, parantaen ja suojellen kohdealueen alapuolisia vesistöjä. Veden pinnan nousu estää puolestaan turpeen hajoamisen ja hiilen karkaamisen ilmakehään.
– Tulevaisuudessa seuraamme, miten soistuminen ja suoluonnon palautuminen etenee. Ensi keväänä alueella kartoitetaan muun muassa lintujen pesintätilannetta. Työ on hyvin pitkäjänteistä, sillä ennallistamisen aikajänne voi hyvinkin olla 30 vuotta, Markus Nissinen selvittää.
S-ryhmän tavoitteena 500 luonnonarvohehtaaria kymmenen vuoden sisällä
Pielavetisen suon ennallistaminen on yhteistyöhanke, jossa Finsilva on luonnonarvojen tuottaja ja S-ryhmä ostaja, Tapio Palvelut Oy koordinoi hanketta ja LähiTapiola toimii kehityskumppanina. Hakkuiden toteutuksesta vastasi MetsäGroup ja kaivurityöt hoiti Koneurakointi Saukko.
Kyseessä on ensimmäinen kohde Suomessa, jossa luontokadon torjuntaan tähtäävän EU:n ennallistamisasetuksen mukaisia toimia tehdään yritysrahoitteisesti.
– Meillä on kymmenkunta kohdetta putkessa, mutta Pielavedellä on ensimmäinen markkinavetoinen hanke, jossa ei ole valtion tai kunnan rahaa mukana. Kehitämme uutta toimintamallia, jossa yritykset voivat rahoittaa luontotekoja vapaaehtoisesti ja suoraan ostamalla luonnonarvohehtaareja, Markus Nissinen selvittää.
S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa korostaa, että S-ryhmän ensimmäistä luonnonarvokauppaa ei ole tehty ryhmän arvoketjusta aiheutuvien luontohaittojen kompensoimiseksi.
– Kyseessä on vapaaehtoinen luontoteko. Tällä hankkeella etsimme kumppaneidemme kanssa käytäntöjä, joilla saadaan luonnonarvomarkkina toimimaan. Luontokadon torjuntaan tarvitaan toimivia prosesseja ja yrityksiltä tulevaa rahoitusta, koska julkisin varoin luonnon tilan parantaminen ei tule onnistumaan. Mallien luominen on ensiarvoisen tärkeää, jotta yrityksillä on mahdollisuus osallistua markkinaehtoisesti biodiversiteettityöhön, Nina Elomaa painottaa.
S-ryhmän ennallistamistavoite on 500 luonnonarvohehtaaria vuoteen 2035 mennessä.
– Ryhmätasolla meillä on aihetta miettiä, onko se riittävä tavoite, vai pitääkö meidän tähdätä rohkeasti korkeammalle, vastuullisuusjohtaja pohtii.
– Tätä voi edistää markkinaehtoisilla ratkaisuilla, kuten luontoarvomarkkinoiden edistäminen ja ekologisen kompensaation kannusteiden luominen.
PeeÄssän asiakasomistajille luonto on tärkeä arvo
Pielaveden ennallistamishankkeen kumppanuusringissä on S-ryhmästä mukana myös Osuuskauppa PeeÄssä, jonka toimialueella kohde sijaitsee. PeeÄssässä ennallistamisoperaatiosta innostuttiin oitis, kun kävi ilmi, että Pohjois-Savosta oli tarjolla sopiva kohde, ja luonnonarvo varmennetaan luotettavasti.
– On hienoa olla mukana uudenlaisessa vastuullisuuden edelläkävijähankkeessa, joka edistää pohjoissavolaisille ihmisille erityisen tärkeää asiaa. Kysyimme muutama vuosi sitten asiakasomistajiltamme parhaan elämän edellytyksiä, ja luonto nousi kyselyssä hyvin vahvasti esiin, PeeÄssän asiakkuuspäällikkö Reetta Innilä taustoittaa.
