PeeÄssän vaikutus Pohjois-Savon elinvoimaan on merkittävä. Viime vuonna PeeÄssän taloudellinen hyöty maakunnalle oli 387,7 miljoonaa euroa. Mistä tämä summa koostuu?
PeeÄssässä kaikkien päätösten ja tekemisten taustalla punaisena lankana on tavoite kasvattaa asiakasomistajien hyötyä omasta osuuskaupasta, sekä vahvistaa samalla Pohjois-Savon elinvoimaisuutta.
– Meidän strategiaamme on kirjoitettu isoin kirjaimin, että tehtävämme on olla parhaan elämän edelläkävijä Savossa. Se näkyy kaikissa luvuissamme. PeeÄssässä pyörivä raha jää omaan maakuntaamme, talouspäällikkö Reetta Tauriainen kiteyttää.

– Me kaikki PeeÄssän omistajat voimme olla vilpittömän ylpeitä osuuskauppamme yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja vastuunkannosta, Reetta Tauriainen painottaa.
Mukana lähes jokaisen pohjoissavolaisen elämässä
Vastuu toimintaympäristöstä on yksi osuustoiminnan periaatteista. Osuuskuntien tulee toimia yhteisöjensä ja alueidensa kestävän kehityksen hyväksi.
– Teoillamme on todella merkitystä. On selvää, että toimintamme on oltava avointa, läpinäkyvää ja vastuullista, koska se vaikuttaa lähes jokaisen pohjoissavolaisen ihmisen elämään tavalla tai toisella. Olemme oman maakuntamme ihmisten omistama yritys, ja tarjoamme palveluja, joita jokainen meistä tarvitsee. Omistajillemme tuotamme rahallista hyötyä vuositasolla yli sata miljoonaa euroa ja investoimme palvelujemme parantamiseen mittavia summia, Reetta Tauriainen kuvailee.
– Jos PeeÄssää ei olisi, pohjoissavolaiset maksaisivat niin ruoasta kuin monista muistakin tuotteista ja palveluista paljon nykyistä enemmän. Edullisten hintojen päälle ei myöskään maksettaisi asiakkaille parhaimmillaan jopa 8,5 prosenttia takaisin päin.
Talouspäällikkö viittaa rahana maksettaviin etuihin, eli viiden prosentin Bonukseen, vuodelta 2025 maksettavaan kolmen prosentin ylijäämänpalautukseen sekä puolen prosentin maksutapaetuun.
– Omistajahyötyyn on laskettu asiakasomistajien S-Tileille maksettavien etujen lisäksi edullisen hintatason vaikutus omistajataloudelle, ilmaiset S-Pankin peruspankkipalvelut sekä erilaiset asiakasomistajaedut.
PeeÄssä koskettaa monia alueen ihmisiä myös sponsoroimalla laajasti, erilaista harrastustoimintaa, lasten ja nuorten liikkumiseen painottuen.
100,8 miljoonalla euroja ostoja omasta maakunnasta
Sadan miljoonan euron paremmalle puolelle nousevat myös PeeÄssän tuote- ja palveluostot omasta maakunnasta. Lukuun on laskettu mukaan kauppojen valikoimiin kuuluvien tai ravintoloissa tarjottavien paikallisten tuotteiden hankintahinnat sekä suoritukset, jotka maksetaan esimerkiksi kiinteistöjen hoitoon tai logistiikkaan liittyvistä palveluista pohjoissavolaisille yrityksille.
– Tässä laskennassa lähtökohtajana on se, että yrityksen kotipaikan postinumeron pitää olla Pohjois-Savossa, Reetta kertoo.

Uusi-Salmelan tilan vihannestuotannosta 80 prosenttia myydään PeeÄssän Prismoissa Kuopiossa ja Varkaudessa.
– PeeÄssä ostaa paljon ja maksaa tuotteista hyvän hinnan, joka ei heilahtele tai muutu kauden aikana. Asenteita kuvaa hyvin se, että pari vuotta sitten energian ja tuotantopanosten kustannusten noustessa rajusti, tuli PeeÄssän suunnalta kyselyä, onko meillä myyntihintojen korotustarpeita, tilan isäntä Jukka Kemppainen kuvaili viime kesänä kaalipellolla.
Iloinen veronmaksaja
Entäpä PeeÄssän verojalanjälki? Miten isoon summaan päädytään, kun lasketaan yhteen ennakonpidätykset ja työnantajamaksut, tulo- ja varallisuusverot sekä välilliset verot, kuten arvonlisäverot ja useiden tuotteiden hintoihin sisällytetyt valmisteverot?
– Meidän verojalanjälki pyörii myös siellä sadan miljoonan euron tietämillä. Maksamme mielellämme veroja oman maakuntamme ja yhteiskuntamme hyväksi, talouspäällikkö linjaa.
Yhteisöveron maksamisessa PeeÄssä on totuttu näkemään maakunnan kärkisijoilla. Yhteisövero on sekä osakeyhtiöissä että osuuskunnissa 20 prosenttia verotettavasta tuloksesta. Se jaetaan valtion ja kuntien kesken, ja on paikallisille kunnille tärkeä tulonlähde.



