Vastuullisuus on osuustoiminnan ytimessä

Kirjoittaja: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä

18.4.2024

­­­PeeÄssä linjaa strategiassaan vastuullisuuden osaksi jokapäiväistä tavoitteellista tekemistään niin sosiaalisen, taloudellisen kuin ekologisen vastuullisuuden saralla. Keskeinen toimenpide on vastuullisuusohjelman laatiminen ja päivittäminen Parhaan Elämän Edelläkävijyyden hengessä.

Osuustoiminnallisille yrityksille, kuten osuuskaupalle, vastuullisuus on yritysmuodon mukanaan tuoma sisäänrakennettu ominaisuus.

– Olemassaolomme tarkoitus on tukea, ylläpitää ja kehittää asiakkaidemme eli omistajiemme taloudenpitoa ja hyvinvointia laaja-alaisesti. Siksi vastuullisuus on keskeinen osa meitä ja kaikkia tekemisiämme, PeeÄssän vastuullisuustyöryhmään kuuluvat sisäinen tarkastaja Tiina Heiskanen ja talouspäällikkö Reetta Tauriainen ja henkilöstöpäällikkö Juha Lyytikäinen kuvailevat.

PeeÄssä tuottaa alueellista hyvinvointia muun muassa edullisen ostoskorin, työpaikkojen, investointien ja verojen kautta.

­– Omistajahyödyn tuottaminen on meidän vastuullisuutta ja arvomaailmaa. Raha jää kiertämään maakuntaan, kun toiminnan tuotto ohjataan tavalla tai toisella aina omistajiemme eduksi, kolmikko korostaa.

Vastuullisuustyöryhmä aloitti työskentelynsä reilu vuosi sitten. Mukana on oman talon väkeä sekä liiketoiminnan parista että asiantuntijatehtävistä.

– Lähdimme liikkeelle nykytilan kartoituksesta ja kokosimme ensimmäisen kerran kaikki vastuulliset tekemisemme yhteen. Monia vastuullisuuden eri osa-alueille kuuluvia asioita olemme tehneet jo vuosia, esimerkkeinä vaikkapa oppilaitosyhteistyö, henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin tukeminen, jätteiden kierrätys uusiokäyttöön, omasta toiminnasta syntyvien päästöjen vähentäminen sekä kustannustehokas toiminta, josta syntyvä tulos jää omalle alueellemme. Olemme monissa asioissa jo niin pitkällä, että uusien tekojen tekeminen menee hifistelyn puolella, Tiina muistuttaa.

Viime vuonna tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 54 % pohjoissavolaisista on sitä mieltä, että PeeÄssä on onnistunut toteuttamaan tärkeitä vastuullisuustekoja erittäin hyvin tai hyvin. Melko hyväksi onnistumisen arvioi 30 % vastaajista, ja 7 % piti onnistumista ei kovinkaan hyvänä tai huonoja. 10 % ei osannut ottaa kantaa asiaan.

­– On selvää, että meidän pitää entisestään lisätä viestintää vastuullisuudestamme, ei suurena julistuksena, vaan konkreettisten arjen tekojen esittelemisenä, avoimesti ja rehellisesti, kertoen myös niistä asioista, joissa pitää parantaa. Keskeiset teemat tämän vuoden vastuullisuusviestinnälle olemme koonneet asiakasomistajille tehdyn tutkimuksen sekä hallinnoltamme saatujen palautteiden perusteella.

PeeÄssä on sitoutunut S-ryhmän yhteiseen vastuullisuusohjelmaan, jossa korostetaan kestävää kuluttamista (terveellisyys, hyvinvointi, kotimaisuus, hiilineutraali liikkuminen), kestävää kasvua (oman toiminnan hiilinegatiivisuus, kiertotalous, luonnon monimuotoisuus) ja yhdenvertaista maailmaa (ihmisoikeudet, tuotteiden alkuperä, syrjimättömyys, monimuotoisuus).

PeeÄssän omassa vastuullisuusohjelmassa painotetaan lisäksi toimialueen ihmisille tärkeitä osa-alueita, joita ovat paikallinen yhteistyö ja hyvinvoinnin tukeminen, kotimaisten tuotteiden osuus valikoimasta sekä henkilöstön hyvinvointi ja tasa-arvo.

– Vastuullisuuden edelläkävijyys edellyttää hallitus- ja johtoryhmätason päätöksiä, koska siihen menee rahaa. Kuinka paljon esimerkiksi investoinnit voivat olla kalliimpia vihreämmillä vaihtoehdoilla? Entä miten vastaamme asiakasomistajiemme toiveisiin paikallisten ja kotimaisten tuotteiden lisäämiseksi valikoimiin, kun jo nyt meillä on yli 200 tavarantoimittajaa omalta alueeltamme ja ruokakaupoissamme myytävistä elintarvikkeista 80 prosenttia on kotimaista alkuperää? Olemmeko valmiita poistamaan yksintyöskentelyn pienistä myymälöistämme, koska se lisää henkilöstön turvattomuuden tunnetta? Nämä ovat isoja kysymyksiä, jotka vaativat osuuskauppatason linjauksia.

Lainsäädäntö antaa perusraamit vastuullisuudelle, mutta se ei edelläkävijyyden hengessä riitä. Tarvitaan rohkeutta pitää oma linja ja luottaa siihen, rohkeutta kokeilla uusia asioita, rohkeutta epäonnistua ja myöntää se, sekä rohkeutta olla avoin ja kertoa, että olemme vielä matkalla.

– Lain noudattaminen ei ole edelläkävijyyttä, joten meidän pitää ajatella pidemmälle. Esimerkiksi syrjimättömyyden varmistamiseksi yksi ratkaisu on ryhtyä rekrytoimaan ihmisiä nimiä kysymättä, Juha miettii.

Vastuullista toimintaa vahvistavat päätökset eivät ole aina mukavia, mutta valitusta linjasta on pidettävä sinnikkäästi kiinni. Esimerkiksi työmatkojen osalta on mietittävä eri kulkuvälineiden hiilijalanjälkeä.

­– Asenteellista muutosta on ilmassa. Meidän päälliköt ovat esimerkiksi pohtineet työ- ja opintomatkojen osalta lentämisen ympäristövaikutuksia, Reetta kertoo.

Oman haasteensa asettaa myös vastuullisuustekojen mittaaminen ja raportointi. EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi tuo kaiken lisäksi uusia raportointivelvoitteita. Sosiaalisen vastuullisuuden pehmeät asiat on saatava numeeriseen muotoon samoin kuin luvut hiilidioksidipäästöjen tai hävikin vähentymisestä.

– Ketjutason yhteiset asiat raportoidaan S-ryhmä-tasoisesti, mutta sen lisäksi meidän pitää raportoida kaikki oma tekemisemme, Tiina kertoo.

Kaiken kaikkiaan yritystoiminnan vastuullisuus on valtavan laaja-alainen kokonaisuus. Vaikeuskerrointa tuo lisää se, että koskaan ei voi miellyttää kaikkia. Eri sidosryhmillä on omat, osittain vastakkaiset odotukset osuuskaupan toiminnalle.

– Joka tapauksessa on hienoa, että olemme saaneet vireille vastuullisuuden huomioinnin aiempaa systemaattisemmin, ohjelmaksi laadittuna. Tästä on hyvä jatkaa keskustelua ja linjauksia, työryhmäläiset toteavat.

Nämä vastuullisuusryhmän ideat ja ehdotukset ovat toteutumassa tai selvittelyn alla:

  • Kaikista vastuullisuusteoista parempi ja monikanavaisempi viestiminen asiakkaille.
  • Paikalliset tuotteet ja palvelut: Tiältä päin -toukokuu, tuotetieto osaksi perehdytystä, ravintoloiden ruokalistoille tuoteinfot, suosittelu palvelutilanteessa. Yhteistyökumppaneiden ja hankintakanavien esittelyt.
  • Työhyvinvointi ja tasa-arvo: työntekijöiden palautumisen varmistaminen työviestinnän ohjeistuksella, ohjeista ja perehdytysmateriaalista eri kieliversiot, suomen kielen opiskelun tukeminen, taukojen pitämisen takaaminen kaikissa yksiköissä, tasa-arvoisen rekrytointiprosessin varmistaminen.
  • Nuorten työllistäminen: työnhakuprosessin kehittäminen, ammatillisiin oppilaitoksiin ja yläasteille koulukäynnit, tilaisuuksissa mukana työntekijöistä valitut oppilaitoslähettiläät.
  • Ruokahävikki: Ruokahävikki hyötykäyttöön -tapahtumat, raaka-ainelahjoitukset koulujen kotitaloustunneille ja kokit mukaan opastamaan oppilaita, ResQ-toiminnan lisääminen, biovaa’at noutopöytäkohteisiin.